Haittoja vähentävän asumispalvelun valmistelun käynnistäminen Pohjois-Karjalassa

Initiativets förslag

Allekirjoittaneena esitän, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote käynnistää haittoja vähentävän asumispalvelun valmistelun Pohjois-Karjalassa sekä selvittää eri keinoilla ja tavoilla, miten kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien päihdesairaiden asiakkaiden palvelujen tosiasiallinen saatavuus turvataan omalla hyvinvointialueella.

Initiativets innehåll och motiveringar

Johdanto Pohjois-karjalan hyvinvointialue päätti 12.5.26 jättää haittoja vähentävän asumispalveluiden järjetämisen selvittämisen kesken. Tällä aloitteella on tarkoituksena on aktivoida se uudelleen. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen antamassa vastauksessa Keskustan aluevaltuustoryhmän sekä Erika Erosen aiemmissa aloitteissa todetaan, että Pohjois-Karjalan alueella ei tällä hetkellä ole omaa päihteet sallivaa yhteisöllistä tai ympärivuorokautista asumispalvelua. Aiemmat aloitteet on tehty sen vuoksi, että päihdesairaiden asiakkaiden palvelutarve ja palvelujen puuttuminen omalta hyvinvointialueelta on tunnistettu jo pidemmän aikaa sekä käytännön asiakastyössä että hyvinvointialueen toiminnassa. Hyvinvointialueen antamassa vastauksessa todetaan myös, että palvelua järjestetään ostopalveluna Pohjois-Karjalan ulkopuolelta ja että kaikki asiakkaat eivät ole halukkaita vastaanottamaan palvelua, mikäli se edellyttää muuttamista pois omasta maakunnasta. Samassa vastauksessa hyvinvointialue toteaa, että palvelun tarve tunnistetaan ja että asiasta on käyty keskusteluja Joensuun kaupungin ja vuokrataloyhtiöiden kanssa jo pidemmän aikaa. Vastauksessa tunnistetaan myös mahdollisuus vähentää häiriökysyntää päivystyksessä, erikoissairaanhoidossa sekä raskaammissa sosiaalipalveluissa. Tästä huolimatta vastauksessa todetaan, ettei sosiaalipalvelujen toimialueella ole tällä hetkellä suunnitelmia laajentaa haittoja vähentävän asumisen järjestämismuotoja hyvinvointialueen omana toimintana. Keskusta ryhmän valtuustoaloite: https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2026100798-14-218101.PDF Aloite vastaus: https://dynastyjulkaisu.pohjoiskarjala.net/VateJulk/kokous/2026100798-14-226779.PDF Palvelutarve ja lainsäädäntö Vakavasti päihdesairaat henkilöt ovat sosiaalihuoltolain 3 §:n tarkoittamia erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä. Osa asiakkaista ei kykene sitoutumaan päihteettömyyteen tai raittiustavoitteisiin, mutta tarvitsee silti asumista, arjen tukea, turvallisuutta ja sosiaalihuollon palveluita. Sosiaalihuoltolaki 36–38 §:n mukaan asiakkaan palveluntarve on arvioitava viivytyksettä ja palvelut järjestettävä arvioidun tarpeen perusteella. Sosiaalihuoltolain 4 § korostaa asiakkaan edun ensisijaisuutta, johon kuuluvat muun muassa ihmisarvoisen elämän edellytykset, turvallisuus, osallisuus sekä palvelujen jatkuvuus. Lisäksi sosiaalihuoltolain 12 § ja 14 § turvaavat oikeuden tarpeenmukaisiin sosiaalipalveluihin. Sosiaalihuoltolain 24 § ja 24 b § sekä Terveydenhuoltolaki 28 § ja 28 a § korostavat päihde- ja mielenterveystyön järjestämisvastuuta sekä palvelujen yhteensovittamista asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Hallintolaki 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä selvittämisestä ja 45 §:n mukaan päätökset on perusteltava asianmukaisesti. Myös Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4 § ja 8 § turvaavat asiakkaan oikeuden hyvään kohteluun, osallisuuteen ja siihen, että hänen mielipiteensä ja yksilöllinen tilanteensa huomioidaan palveluja järjestettäessä. Tällä hetkellä osa asiakkaista jää tilanteeseen, jossa: * he eivät kykene asumaan itsenäisesti ilman tukea, * eivät täytä päihteettömien asumispalvelujen ehtoja, * eivät ole valmiita muuttamaan pois omasta maakunnastaan ( ja suhteettoman kauas), * mutta käyttävät toistuvasti raskaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ilman pysyvää ratkaisua. Tilanne ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti kestävä. Kyse on myös palvelujen tosiasiallisesta saavutettavuudesta Hyvinvointialue järjestää tällä hetkellä päihteet sallivaa yhteisöllistä tai ympärivuorokautista asumista käytännössä vain maakunnan ulkopuolelta ostettuna palveluna ja kyseiset asumispalvelu paikat sijaitsevat Etelä-suomessa. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan kykene tai halua vastaanottaa palvelua kaukana omasta elinympäristöstään, läheisistään ja muusta tukiverkostostaan. Tämän vuoksi voidaan perustellusti kysyä, toteutuuko palvelujen tosiasiallinen saavutettavuus sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuu riittävällä tavalla kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla. Tähän toivotaan vastausta kun aloitteeseen annettaan vastausta. Tarvitaan konkreettinen valmistelu Aiemmassa vastauksessa todettiin, että sopivien tilojen löytymisessä on ollut haasteita. Tämä ei kuitenkaan voi olla peruste sille, ettei palvelua valmistella pitkäjänteisesti lainkaan. Hyvinvointialueen aiemmassa vastauksessa todetaan, että palvelun tarve tunnistetaan, palvelun järjestämisestä on käyty keskusteluja Joensuun kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa sekä erilaisia tilaratkaisuja on selvitetty. Vastauksessa ei kuitenkaan perustella tarkemmin, miksi palvelun järjestämisen valmistelua tai selvittämistä ei ole jatkettu, vaikka palvelutarve on tunnistettu ja palvelujen puuttuminen alueelta on hyvinvointialueen tiedossa. Vastauksesta muodostuu vaikutelma, että hyvinvointialue on käytännössä luopunut yhden erityisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän palveluiden kehittämisestä omalla alueellaan, vaikka asiakkaiden palvelutarve, palvelujen saavutettavuuden ongelmat sekä palvelujen puuttumisen vaikutukset muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin tunnistetaan ja tiedostetaan. Tämän vuoksi on perusteltua pyytää hyvinvointialueelta tarkempi selvitys siitä, millä perusteilla haittoja vähentävän asumispalvelun jatkovalmistelusta on luovuttu sekä miten hyvinvointialue aikoo jatkossa turvata kyseisen asiakasryhmän palvelujen tosiasiallisen saatavuuden Pohjois-Karjalassa. Hyvinvointialueen tulisi selvittää: * mahdollisuus käynnistää haittoja vähentävä yhteisöllinen asumispalvelu hyvinvointialueen omana toimintana, * mahdollisuus toteuttaa palvelu yhteistyössä kuntien, yleishyödyllisten toimijoiden tai järjestöjen kanssa, * mahdollisuus kilpailuttaa palvelu alueelle ostopalveluna jos se ei ole mahdollista toteuttaa omana toimintana, * mahdollisuus toteuttaa palvelu YTA-yhteistyönä Aloite Allekirjoittaneena esitän, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote: 1. käynnistää konkreettisen valmistelun haittoja vähentävän asumispalvelun järjestämiseksi Pohjois-Karjalan alueelle edellä mainitulla tavalla, 2. selvittää palvelun toteuttamisen vaihtoehdot omana toimintana, ostopalveluna, järjestöyhteistyönä tai YTA-yhteistyönä, 3. kartoittaa palveluun soveltuvat kiinteistö- ja tilaratkaisut yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa laajemmalta alueelta pitkäjänteisesti, 4. arvioi palvelun vaikutuksia erikoissairaanhoidon, päivystyksen, asumispalvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitukseen ja kustannuksiin sekä kirjaa ne aloite vastaukseen näkyviin, 5. antaa selvityksen siitä, millä perusteilla haittoja vähentävän asumispalvelun jatkovalmistelua ei ole edistetty aiemmista selvityksistä ja tunnistetusta palvelutarpeesta huolimatta, 6. sekä antaa selvityksen siitä, miten hyvinvointialue aikoo turvata kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien päihdesairaiden asiakkaiden palvelujen tosiasiallisen saatavuuden Pohjois-Karjalassa.