Neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukipalvelujen kehittäminen sekä neurokirjon osaamisohjelma kouluille ja varhaiskasvatukseen

Initiativets förslag

Neurokirjon lasten ja nuorten määrä kasvaa jatkuvasti, ja samalla perheiden tukipalveluiden saatavuus, osaaminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä vaihtelevat suuresti kunnittain. Monet perheet jäävät vaille riittävää varhaista tukea ja ohjausta, mikä johtaa usein turhiin lastensuojeluilmoituksiin, perheiden uupumiseen ja palveluiden ruuhkautumiseen.

Initiativets innehåll och motiveringar

Aloitteen tarkoitus on vahvistaa ennaltaehkäisevää ja perhelähtöistä tukea, lisätä neurokirjon ymmärrystä ja osaamista kaikilla hyvinvointialueen tasoilla sekä rakentaa yhteinen neurokirjon osaamisohjelma kouluille, varhaiskasvatukseen ja toisen asteen oppilaitoksiin. Hyvinvointialueelle esitetään, että: 1. Laaditaan hyvinvointialueellinen neurokirjon tukiohjelma, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen vahvistamiseksi. Ohjelma tehdään yhteistyössä oppilashuollon, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen, koulujen ja järjestöjen kanssa. 2. Kehitetään ja otetaan käyttöön neurokirjon osaamisohjelma kouluille, varhaiskasvatukseen ja toisen asteen koulutuksiin, jossa tarjotaan henkilökunnalle koulutusta neurokirjon piirteiden tunnistamiseen, tuen muotoihin, vuorovaikutuksen keinoihin ja arjen joustaviin ratkaisuihin. 3. Lisätään matalan kynnyksen perheohjauksen ja vertaistuen mahdollisuuksia, jotta perheet saavat tukea ajoissa ilman raskasta palvelupolkua. 4. Luodaan yhteistyömalli hyvinvointialueen ja koulujen välille, joka ehkäisee päällekkäistä työtä ja vähentää turhia lastensuojeluilmoituksia. 5. Varmistetaan, että ennaltaehkäisevä tuki ei perustu vain lääkitykseen, vaan sisältää kokonaisvaltaista tukea arkeen, vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin. Perustelut Suuri osa neurokirjon perheistä päätyy lastensuojelun asiakkaiksi ilman, että taustalla olisi varsinaista sosiaalihuollon tarvetta – useimmiten kyse on tuen puutteesta koulussa ja arjessa. Tällainen kehitys kuormittaa lastensuojelua ja vie resursseja pois niiltä, jotka tarvitsevat kiireellistä apua. Neurokirjon ymmärryksen lisääminen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa vähentää väärinymmärryksiä, tukee lapsen kasvua ja vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä. Ennaltaehkäisevä, tiedon ja tuen painottaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävämpää kuin kriisipalveluihin perustuva korjaava työ. Hyvinvointialueilla on lain mukaan velvollisuus edistää asukkaidensa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta – neurokirjon perheiden tarpeiden tunnistaminen on osa tätä työtä. Yhteenveto Ehdotan, että hyvinvointialue käynnistää valmistelun neurokirjon lasten, nuorten ja perheiden tukipalvelujen kehittämisohjelman laatimiseksi ja ottaa sen osaksi alueellista hyvinvointisuunnitelmaa. Samalla pyydetään selvittämään, kuinka neurokirjon osaamisohjelma voidaan sisällyttää osaksi oppilashuoltoa ja henkilöstökoulutusta yhteistyössä kuntien kanssa.