Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä

Mellersta Nylands välfärdsområde

Initiativets status: Välfärdsområdet har svarat

Initiativets typ: Vanligt initiativ

Insamling av understödjare: Understödjare samlas in för initiativet

Initiativets publiceringssätt: Jag väljer inte ett publiceringsdatum för initiativet. Initiativet publiceras automatiskt efter att administratörerna har granskat det.

3 understödjare
Inga externa understödjare

Svar

13.11.2025 14.21

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on vastannut aloitteeseen 13.11.2025. Kiitos aloitteestasi. Organisaatiomme tukee kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden edistämistä kaikessa toiminnassaan. Tavoite lisätä kasviperäisten ruokien osuutta on kannatettava, mutta emme voi sitoutua 50 %:n tasoon vuoteen 2030 mennessä seuraavista syistä: 1. Ravitsemussuositusten noudattaminen Toimimme Ruokaviraston ravitsemussuositusten mukaisesti varmistaaksemme, että jokainen asiakas saa oikean määrän välttämättömiä ravintoaineita. Asiakaskunnassamme on paljon erityisruokavalioita (esim. allergiat, sairausperäiset rajoitteet), mikä edellyttää tarkkaa ravintosisällön hallintaa. 2. Terveyden varmistaminen ennen ideologiaa Emme voi asettaa ideologiaa terveyden edelle. Jokaisen ruokavalion tulee olla turvallinen ja tasapainoinen, eikä muutoksia voida tehdä vaarantamatta yksilön hyvinvointia. 3. Erityisruokavaliot ja yksilöllisyys Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat merkittävästi, ja monilla on lääketieteellisiä perusteita ruokavalionsa koostumukselle. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia tehdä suuria prosentuaalisia muutoksia kaikille yhtenäisesti. 4. Vastuullisuus muilla osa-alueilla Ympäristöystävällisyys huomioidaan muilla keinoin, kuten: o Ruokahävikin vähentäminen o Kuljetusten optimointi o Sesonkien ja kotimaisuuden suosiminen o Kestävä hankintapolitiikka 5. Käytännön ja taloudelliset realiteetit Suuri muutos vaatisi merkittäviä investointeja reseptiikan, hankintaketjujen ja logistiikan uudistamiseen. Lisäksi raaka-aineiden saatavuus ja kustannukset voivat vaihdella, mikä vaikuttaa toteutettavuuteen. Yhteenveto: Vaikka emme voi sitoutua 50 % kasviperäiseen ruokavalioon vuoteen 2030 mennessä, edistämme vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kaikilla mahdollisilla osa-alueilla – kuitenkaan vaarantamatta kenenkään terveyttä tai ravitsemuksellista tasapainoa. Mari Ahlgren Tukipalvelupäällikkö KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE

Besked om hur ärendet framskrider

13.11.2025 09.50

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kirjaamo on vastaanottanut aloitteen ja välittänyt sen eteenpäin käsittelyyn 13.11.2025.

Initiativets förslag

Ehdotan, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialue asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolituksen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään hyvinvointialueen asiakkaiden terveyttä ja ehkäistään luontokatoa, ilmastonmuutosta sekä vesistöjen rehevöitymistä.

Initiativets innehåll och motiveringar

Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Keski-uudenmaan hyvinvointialue toteaa vastuullisuusohjelmassaan 2023-2030, että se voi toiminnallaan vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeensä merkittävästi. Keusote on sitoutunut alueelliseen ja kansalliseen hiilineutraaliuteen, ja se pyrkii ottamaan ympäristö- ja ilmastonäkökulmat paremmin huomioon päätöksissä ja jokapäiväisessä työssä. Vastuullisuusohjelman toimenpiteistä puuttuu kuitenkin olennainen asia. Yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla on vaikutuksia luontokatoon, eläinten hyvinvointiin sekä Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymiseen. Kaikkia näitä vaikutuksia voidaan pienentää puolittamalla eläinperäisten tuotteiden osuus hyvinvointialueen julkisissa hankinnoissa. Ensimmäisenä kaupunkina Suomessa Tampere on selvittänyt kaupungin toimintojen luontojalanjäljen. Jyväskylän yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suurin luontojalanjälki syntyy elintarvikehankinnoista ja tästä luontojalanjäljestä yli 60 prosenttia syntyy eläinperäisistä tuotteista. Jalanjälkeä voi pienentää vaihtamalla liha- ja maitotuotteita kasvipohjaisiin tuotteisiin. Kasvipohjaisempi ruokavalio on parempi ilmastolle, eläimille, luonnolle ja Itämerelle. Lisäksi kasvipainotteisempi ruokavalio edistää tutkitusti terveyttä. Helsingin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin olisi terveydelle ja maapallon kantokyvylle hyväksi kun vertailukohdaksi otetaan planetaarinen ruokavalio. Suomalaisista miehistä taas peräti neljä viidestä syö liikaa punaista lihaa suomalaisiin ravitsemussuosituksiin verrattuna. Korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasviproteiinituotteilla edistetään myös kestävää kotimaista maataloustuotantoa. Hyvinvointialueen pyrkimys vastuullisuuteen edellyttää, että sen toiminnassa puolitetaan eläinperäisten tuotteiden kulutus vuoteen 2030 mennessä.

Bilagor

Länkar

Ansvarig

Hanna Vesimäki